MirjamiParant pienet purot - isot joet

Ikäluokkien asemasodan julistus professori Korkmanilta!

http://www.hs.fi/talous/Suuret+ik%C3%A4luokat+haalivat+itselleen+etuja+jotka+nuoret+maksavat/a1397730148226

Mies, joka on saavuttanut elämänsä aikana paljon ja toimii edelleen korkeissa tehtävissä, on lähtenyt arvioimaan suuria ikäluokkia yhteinäisenä massana. Hesarin artikkeli on luonnollisesti hyvin kirjoitettu ja sinänsä asiallinen, mutta yksisilmäinen.

Jokainen napero, joka näki päivänvalon sodan päättymisvuoden 1944 jälkeen, voisi kertoa oman tarinansa. En usko ollenkaan, etteikö joukkoon mahtuisi prosentuaalisesti pieni, onnekas kansanosa, joka todellakin pääsi kiinni opiskelupaikkoihin ja uraputkeen, joka jatkui 1990 lamaan saakka.

Monilla ajan lapsilla ja nuorilla, elämän rakennuspalikat olivat sodasta palanneen tai palaamattoman isän ja uupuneen äidin rinnalla hukassa. Opinnoista ei tarvinut edes haaveilla. Toisaalta, oppikoulut olivat kaukana, maaseudulta kulkuyhteyksiä ei ollut ja vanhempien varat eivät olisi riittäneet kirkonkylillä asumiseen tai lukukausimaksujen ja kirjojen hankkimiseen. Suuri osa lahjakkaita lapsia jäi koulutusta vaille.

Asuntovarallisuus, jota Korkman tuo esiin, on monien suurten ikäluokkien kohdalla menetetty. Lamavuodet, 1990-1996 takasivat sen, että suuri osa kansallisvarallisuutta päätyi suurpääomalle, eli pankeille. Yrittäjät olivat pantanneet omaisuutensa yhtiön velkoihin - monet vanhemmat myös toimineet takaajina lapsilleen.

Itsemurhat olivat tuolloin yleisiä. Häpeä siitä, että menetti kaiken tai että myös lähipiirit menettivät kaiken, oli laukaisijana turhiin kuolemiin.

Nuorten kontolle jaettavasta maksukakusta ei todellakaan ole kyse. Kyse on ahneista poliitikoista, joita manipuloitu kansa vuodesta toiseen äänestää päättäjiksi. Toisaalta, jokainen ikäluokka kohtaa omat demoninsa ja onnensa.

Vastuuta yksinomaan suurten ikäluokkien syyksi on tarpeetonta sälyttää. On hyvä myöntää, että virheitä tapahtuu, mutta pääsääntöisesti jokainen vastuullinen vanhempi pyrkii turvaamaan jälkikasvullen itseään paremman elämän.

On selvää, että kansallinen hätä  tai nuorten työttömyys, ei voi johtua pelkästään suurten ikäluokkien ahneudesta ja 'minulle, minulle, minulle' - vallankäytöstä.

Suomessa on, ikävä kyllä, kansalaisryhmiä, jotka ovat olleet etuoikeutetumpia, kuin jotkut toiset. Kun Sixten Korkman puhuu opiskelupaikoista, hän tarkoittanee ruotsinsuomalaisia, joilla on omat kiintiönsä.

Uraputkessa, useimmiten ruotsia kotikielenään puhuva on etuoikeutetumpi saamaan korkeita virkoja. Näin se vain on.

Vuosien 1991 - 95 aikana suomalaista asuntovarallisuutta nielaistiiin pankkien suuriin suihin. He, jotka onnistuivat kotinsa säilyttämään, ovat harvalukuisia. Eli, monilla oli omavelkainen takaus, tai sukulaisten takaus. Omaisuutta realisoitiin suurpääomalle valtavia määriä.

Suuret ikäluokat ovat taanneet nyky-yhteískunnallemme hyvinvoinnin, josta edelleen on iloa. Kohtuullisen pitkä äitiysloma, neuvolapalvelut, hoitovapaa, päivähoito, mahdollisuus osa-aikaisuuteen alle 3-vuotiaiden lasten kanssa.

Jos Sixten Korkman on sitä mieltä, että elinikäinen velkavankeus kohtaa vain nuoria, jotka tänään ostavat asunnon, on kaukaa haettu.  Nythän korot ovat alimmillaan sitten lamavuosien.

Velkavankeja ovat ainoastaan ne suomalaiset, joiden on ollut pakko turvautua mm. pikavippeihin, selvitäkseen mm. huippuvuokrista, joihin myös valtion aravarakentamiseen saatuja rahoja saaneet, yleishyödylliset rakennuttajat VVO ja SATO syyllistyvät.

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Itse kirjoitin ylioppilaaksi vasta 34 -vuotiaana (kuva), syystä, että opettajani ilmoittivat minut oppikouluun, kävin pääsykokeissa ja pääsin, mutta vanhempani lopulta estivät. Perusteluinaan - "ei ou rahhoo"!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvä vastine Korkmanin yksioikoiseen yleistykseen. Lisään vielä, että monet suurten ikäluokkien lapset, jotka olivat astumassa työelämään laman lakaistaessa eivät löytäneet työtä ja joutuivat syrjäytyksi.
Mielummin pitäisi pelastaa ihmisten elämää kuin pankkeja.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kiitos, Margareta! Ihmisten elämän pelastaminen lienee jäänytkin mun loppuelämäni tehtäväksi!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mielummin pitäisi pelastaa ihmisten elämää kuin pankkeja."

Hienolta kuulostava ajatus, mutta toimiiko se käytännössä?

Jos perheellä ei ole leipää, pitäisikö hieho tappaa, vai pantataanko isän työkalut?

Minusta tässä ei nyt ymmärretä että pankklaitos on osa sitä toimivaa yhteiskuntaa, jonka on nykypäivän yhteiskunta. Yhteiskunnan toimivuudesta taas roikkuu ja riippuu vähän jokaisen yksilön kohtalo, koska tämä on yhteiskunta, vähän kuin joukkue, tiimi, joka ei toimi pelkästään yksilöiden varassa, ilman järjesteytymistä ja organisointia.

Joku yhteiskunnan osa toimii ehkä huonosti, silloin sitä toimintaa pitää parantaa, jos se toimii oikein huonosti, se osa pitää ehkä pelastaa.

Joukkue ei toimi jos siitä puuttuu osa, kuten jääkiekkojoukkue ei toimi ellei siinä ole maalivahtia, pakkeja, hyökkääjiä, huoltomiehiä, omistajia, yleisöä, sponsoreita ja valmentajia.

Meidän yhteiskuntamallimme ei toimi ilman pankkeja.

That's it.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Arto, hyviä huomioita! Kuitenkin tutkimattomia ja selvittämättömiä arvioita!

Vaaran vuosina, 1991-95, tapahtui joka tapauksessa niin, että terveetkin yrittäjät joutuivat velkoineen ulosmittaukseen - syynä saattoi olla pankeille myönnetty valtion tuki mentetyistä lainrahoista!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos perheellä ei ole leipää, pitäisikö hieho tappaa, vai pantataanko isän työkalut?"

Onhan se nähty, ei pankeilta sitä leipää tai maitoa tule, tappavat vain reaalitalouden kiristyspolitiikallaan.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ymmärrän aivan hyvin että pankit ovat osa rahalla pelavaa talousjärjestelmää, joka nykyisin takkuilee pahasti koska alun perin käyännöllinen kaupanteon väline ,raha, ja sen käsittely on paisunut aivan liian muodottomaksi henkimaailman toiminnaksi joka maksaa aivan liikaa.
Nykyisillä kommunikaation välineillä mitään pankkeja ei tarvittaisi.
Jos jostain on tullut yhteiskuntaa tuhoava syöpää se on leikattava pois.
Jos talousjärjestelmän malli ei toimi, se on vaihdettava.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #8

"Nykyisillä kommunikaation välineillä mitään pankkeja ei tarvittaisi.
Jos jostain on tullut yhteiskuntaa tuhoava syöpää se on leikattava pois.
Jos talousjärjestelmän malli ei toimi, se on vaihdettava."

Onhan niitä erilaisia virityksiä?
Oletko kuullut bitcoinista?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bitcoin

Kannattaa kokeilla kaikessa rauhassa.
Voi olla että kun kaikenlaista kokeillaan
niin joskus löytyy joku parempi systeemi, toivottavasti.

Varoittaisin kuitenkin laittamasta kaikkia omia rahoja tällaisiin kokeiluihin, sillä ne saattavat epäonnistua, tai ne voivat olla huijauksia.

Vaikka joku uusi systeemi olisikin rehellinen ja hyvää tarkoittava, niin uuden systeemin synnyttämisessä tulee kehittelykustannuksia ja ne maksatetaan kyllä kaikki ensimäisillä asiakkailla.

Mutta periaatteessa pidän tällaista kehitystyötä hyödyllisenä ja jopa välttämättömänä. Vanhasta pankkijärjestelmästä ei kuitenkaan voi luopua ennenkuin saadaan tilalle uusi toimivampi systeemi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Ellei raha olisi ei sitä voisi laittaa mihinkään bitcoineihin tai muihin uhkapeleihin.
Ehkä järjelläkin löytyisi jotain sijaa.
Tarvittava uusi talousjärjestelmä ei tietenkään ottaisi mallia mistään pyramiidihuijauksesta.
Pelkään pahoin, että vanha järjestelmä romahtaa ennen kuin mitään uutta ole tilalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

"Pelkään pahoin, että vanha järjestelmä romahtaa ennen kuin mitään uutta ole tilalla."

Niin, sitten eletään tilassa jossa ei ole mitään järjestelmää, eli anarkiassa.

Pelkään ettei anarkia tuo ratkaisua ongelmiin vaan moninkertaistaa ne.

Jopa huono, tai tosi huono systeemi, voi olla parempi kuin ei mitään systeemiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Näin on. Mutta ei ei sellainen systeemi joka johtaa katastroofiin.
Maapallon nykyinen tila on katastroofi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #17

"Näin on. Mutta ei ei sellainen systeemi joka johtaa katastroofiin.
Maapallon nykyinen tila on katastroofi."

Olisiko anarkia mielestäsi nykysysteemiä parempi,
tai joku muu systeemi, kommunismi, totaalitarismi?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #9
Tapio Vehmaskoski

"....Suomessa on, ikävä kyllä, kansalaisryhmiä, jotka ovat olleet etuoikeutetumpia, kuin jotkut toiset. Kun Sixten Korkman puhuu opiskelupaikoista, hän tarkoittanee ruotsinsuomalaisia, joilla on omat kiintiönsä...."
----------------------------------------------------------------------

Tarkoitat varmaan suomenruotsalaisia?

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kiitos, Tapio! Kyllä tarkoitan!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Käsittääkseni suomanruotsalaisilla on kiintiöt vain ruotsinkieliseen yliopistoon, ehkä johonkin muuhun oppilaitokseen. Mielestäni on hyväksyttävä, että pienellä kielivähemmistöllä on jotain erityisoikeuksia.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #14

Tässähän onkin kyse Korkmanin ristiriitaisesta teesistä, kuinka suurilla ikäluokilla on ollut etuoikeus saada helposti opiskelupaikat, joita nykynuorilta puuttuu!

Eli, mistä vinkkelistä hän oikein tarkastelee? Nythän nuoria on paljon vähemmän kuin esim. 60-70 -luvuilla.

Täytyy katsoa laista, onko suomenruotsalaisilla kiintiöt myös suomenkielisiin oppilaitoksiin! Varmaan täällä joku osaa jo asiasta sanoakin.

Ei ole kuitenkaan tarpeen tehdä kieliasioista vastakkainasettelua, vaan ymmärtää näkökulmat erilaisista kansanryhmistä tulevien mahdollisuuksista.

Toimituksen poiminnat