MirjamiParant pienet purot - isot joet

Valtion-, kunnan- ja seurakuntien virastot - enimmäkseen suojatyöpaikkoja?

Onko aikamme tullut siihen pisteeseen, että on hyvä lähteä tarkastelemaan myös verovaroilla toimivia työpaikkoja, joissa yleensä tehottomuus on eräs merkittävin haitta.

On hyvä tiedostaa, että valtion-, kunnan- ja seurakuntien työyhteisöissä toimii vahvasti tunnollisia, osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä, mutta järjestelmät mahdollistavat myös välinpitämättömyyden, töiden lykkäyksen ja ulospäin mielikuvan luomisen, että päätösten synty johtuu resurssipulasta.

Todellisuus on varmasti toisaalla. Pelkästään tietoisuus siitä, että kerran virkaan valittua ei noin vain irtisanota, on mahdollistanut pelaamisen. On mahdollista, että sääntöjä on viime aikoina jouduttu kiristämään, mutta yhä edelleen on vallalla käsitys, että töiden laiminlyöminen ei ole irtisanomisen peruste.

Työmoraalin heikentyminen näkyy vahvimmin sektoreilla, joissa maksajana on valtio, kunta tai seurakunta. Maksaja on ikäänkuin kasvoton, jota voi huijata tarpeen mukaan. Toisaalta kaikissa työyksiköissä budjetit sitovat taloutta, mutta työntekijöiden oma moraali ei välttämättä tue budjettia.

Tähän eräs kokemus varhaisilta työvuosiltani yliopistossa, jossa akateemiset sihteerit aloittivat aamunsa hitaasti, kauppatorilla kahvia nautiskellen. Töihin ryhtymiseen tarvittiin jonkin verran kiroilua, meikkien korjausta ja kahvikeskusteluja.

Miespuoliset puolestaan viihdyttivät 'tyttöjä', kävivät korjauttamassa housuistaan pudonneita nappeja ja etsivät mielihyvää katseista, kosketuksista ja akateemiseta lumosta.

Tässä ajassamme, yliopistot ja muut opinahjot, jotka tuskailevat valtion määrärahojen puutteesta, joutuvat samaan aikaan tunnustamaan, että hyvät ajat ovat ohi.

Siitä huolimatta, valtion laitosten toiminta on kuolettavan hidasta. Kuntien työntekijöiden tavoittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Esimerkki - tänään etsin Leppävirran kunnan kaavoittajaa - keskus sulkeutui jo klo 15.00, kaavoittajan puhelut ohjautuivat vastaajaan.

Seurakuntien talouden vartijoina toimivat niin vaaleilla valitut edustajat (äänestysprosentti n. 5-10 %) kuin kirkkoherrat.  Kirkkoherrojen valta on suuri.

Olen hyvin huolestunut siitä, miten suomalainen yhteiskunta on jämähtänyt viime vuosisadalle monella tasolla.

Merkittävin huolenaiheeni on verorahoilla toimivien yhteisöjen demokratia. Mielestäni sitä ei ole. On vain ns. tieteellinen harvainvalta, joka määrittelee  niin yhteiskunnallista ajattelua terveydestä, sairauksista, kuolemasta, lisääntymisestä, vanhusten hoidosta, mielenterveydestä jne.

Kaikesta huolimatta, maksamme veroina kaikkien noiden ammatillisten ihmisten palkat, tietämättä, kuinka heidän toimensa meitä kansalaisia hyödyntävät tai haittaavat.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Kaikesta huolimatta, maksamme veroina kaikkien noiden ammatillisten ihmisten palkat, tietämättä, kuinka heidän toimensa meitä kansalaisia hyödyntävät tai haittaavat."

Liian monta kertaa tuntuu pelkästään haittaavan.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Muutosten rattaat ovat hitaat! Toisaalta on selvää, että myös julkisilla sektoreilla työntekijöitä tarvitaan, mutta nykyisessä taloustilanteessa on välttämätönä myös tarkastella sitä, kuinka paljon tarvitaan esim. korkeapalkkaisia päälliköitä, johtajia ja kirkkoherroja.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Miksi maksat veroja, tietämättä, millaiset toimijat rahojasi hyväksikäyttävät?

Mielestäni kansanedustajien moraali valtion verovarojen käytöstä on yksinkertainen. Valituksi tullut voi edustaa äänestänyttä kansaansa hyödyntämällä kansalaisten palkasta netottuja veroja.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Kenellä on työkalut karsia näitä joidenkin etuoikeutettujen poliittisia suojatyöpaikkoja. Lisäksi tulisi lisää työttömiä ja heille pitäisi järjestää yksityiseltä alalta uusia työpaikkoja, ettei yhteiskunnan menot kasva sosiaalipuolella.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

On hyvä tunnistaa, että veroja maksetaan myös palkkojen maksuun. Suomessa on korkea ykistyisen kansalaisen veroaste syystä, että veroilla ylläpidetään ns. hyvinvointia. Mutta myös valtion, kuntien ja seurakuntien palkanmaksua.

Veroilla ylläpidetään mittavaa työntekijäreserviä, joiden ammatillisuus, tarpeellisuus tai kaikkia hyödyntävä palvelu, on kyseenalaista.

Anna-Leena Nieminen

Vastaus kommenttiin nro 4.

Ihmettelen tällaisia kommentteja. Ihan kuin näille kyseenalaisille suojatyöpaikoille ei voisi tehdä mitään. Ilmeisesti tällaisessa ajattelussa on jonkin asteinen valtiouskovaisuus taustalla, sillä tosiasia on että työttömyyttä ei aiheuta ja siten sosiaalimenojen lisäystä mikään muu kuin valtio itse.

Eli ratkaisu on kyllä olemassa: jos poliittiset päättäjät vapauttaisivat markkinoita, alentaisivat kokonaisverotusta ja purkaisivat sääntelyä, nämä irtisanotut suojatyöpaikkalaiset voisivat työllistää itsensä yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori pienenisi ja sosiaalimenot vähenisivät.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Lähinnä halusin ärsyttää tällä kommentoinnilla, jos jollakin tuntuu pisto sydämessään. Itse en usko tämän maailman järjestelmiin tai olen hyvin epäilevä.
Tietenkin jos on tahtoa, tällaiset poliittiset suojatyöpaikat voisi lopettaa, mutta kuka nyt helposta suojatyöpaikasta haluaa luopua.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Valituksi tullut voi edustaa äänestänyttä kansaansa hyödyntämällä kansalaisten palkasta netottuja veroja."

Itselläni oli aikoinaan kansantaloustieteen opettaja, joka sanoi: " Julkinen valta käyttää kaikki maksetut verot oman valtansa ja byrokratian lisäämiseksi"

Kansantalouden kannalta on nykyisin oikein minimoida maksetut verot, jotta saataisiin kasvua aikaan.

Kuulostaa anarkistiselta, mutta anarkistiseksi on mennyt myös verotus.
Kynnelle kykenevät siirtävät varallisuuttaan ulos Suomesta parhaillaan.

Maamme on ulosmittausvaiheessa.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kasvustahan nyt kaikki puolueet kilvan puhuvat, myös työpaikkojen luomisesta.

Outoa ja suorastaan mahdotonta tässä yhtälössä on se, että edellytykset työpaikkojen syntyyn perustuvat hallituksen poliittisiin päätöksiin.

Jostain syystä, hallituksemme on siivetön - puheiden sijaan, jokainen ministeri käy omalla tahollaan poliittista debattia, joka ei johda mihinkään.

Kansamme odottaa selkeitä ratkaisuja suuntaan, joka on tietoinen työttömyysongelman lievittäjä. Yhteiskunta itse työllistäjänä ei pitkälle vie.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

"Olen hyvin huolestunut siitä, miten suomalainen yhteiskunta on jämähtänyt viime vuosisadalle monella tasolla."

Kyllä! Aivot heti päivitykseen, back to the future! Maailma ei anna pätkääkään armoa jälkeenjääneille ;D

Meillä on mission, ei homma ;D

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

On hyvä uudistaa homehtunutta ja jämähtänyttä! Miksi ihmeessä kansan palkasta viedyt rahat hyödyttävät yhä enemmän ja enemmän joutotyöntekijkijöitä.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Yhteiskunta itse työllistäjänä ei pitkälle vie"

Vain rajallisen ajan voimme parturoida toistemme tukkia, loppu on lainattava ulkomailta kuten nyt on käynnissä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Sosiaaliturvan ylläpitämiseen lainattavat rahat hyödyntävät niin suomalaista populaatiota kuin heitä, jotka tietoisina sosiaaliturvastamme päätyivät maahamme.

Muistan hyvin, miten köyhä suomalainen perheenäiti katsoi hyvinvoivaa somalinaista, hienoine lastenvaunuineen! Suomalainen nainen, joka oli maksanut veroja maahamme vuosia, ei ollut oikeutettu saamaan yhteiskunnan tukea lapsensa aloitusvaunuihin. Hänellä ei ollut rahaa ostaa vaunuja syntyvälleen. Eikä hänelle yhteiskunta rahaa antanut. Olihan hän edellisenä vuonna tiennannut - miksi ei säästänyt!

Mitä siitä seurasi? Katkeruutta ja surua. Surua lapsensa puolesta, mutta myös vihaa yhteiskuntaa kohtaan.

Kaksinaismoraali, jota valtiovallan taholta kohdennetaan, on kohtuutonta.

Mitä sitten yhteiskunnalta voi odottaa verojensa vastineeksi? Eipä juuri muuta, kuin ilkeyksiä, syyttelyä ja joskus myös häpäisyä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Muistan vielä hyvin neuvostoliittolaisen täystyöllisyyden illusion - lossinkuljettaja saapui työmaalleen joka aamu klo 6.00 ja poistui klo 16.00. Lossi oli ollut käyttökelvoton jo vuosia, mutta työ säilyi.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Blogi laittoi miettimään olisiko tuossa myös syy miesten ja naisten väliseen palkkaeroon. Tästähän eilen esim. HS julkaisi jutun. Hyvä kysymys onkin tehdäänkö julkisella puolella yhä paljon töitä kuin yksityisellä? Entäpä työn tuottavuus?

Tosiasia on kuitenkin, että julkisen puolen kaikki kustannukset maksetaan veroilla tahi käyttömaksuilla. Rahat tulevat yksityiseltä puolelta ja koko kansantalouteen viennistä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Erland, kiitos pohdinnastasi! Itse ajattelen, että kyse ei ole kuitenkaan sukupuolten välisestä palkkaerosta, vaan ennemminkin hallitsemattoman, julkisen sektorin toimitavoista.

Uskon, että julkisella puolella eri työalat eivät ole vertailukelpoisia. Sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lasten- ja vanhustenhuollossa tehtävä työ täyttää ajalliset kriteerit työn suorittavuuden mittareista, mutta on monia toimialoja kunta-, valtio ja seurakunta-sektorilla, joissa ns. luppoaikaa on hyvä tutkiskella.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Irtisanomissuoja kunnan viranhaltijoilla on 5 vuotta liityttäessä toiseen kuntaan, tässä on yksi epäkohta. Näyttää siltä että kun liittymisen aika lähestyy niin velan määrä kunnassa kasvaa ja viranhaltijoita palkataan lisää. Muutenkin rakennustoimintaa tehostetaan velkaa ottamalla, Suomessa on paljon kuntia joiden väkiluku jää n.3000 asukkaan tienoille.
Poliittinen vastuu on omaksuttu käyttöön myös viranhaltijoiden työssä ja virheistä ei ole vastuussa kukaan muu kuin veronmaksaja.
Tuo näkyy esim. aiheutuneissa tuulivoimaloiden kaavoituksissa asuntojen lähelle mikä tekee asunnon asumiskelvottomaksi, on kerrottu että jotain haittoja olisi siedettävä, haitat ovat sietämättömiä ja kalliiksi tulevia.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Hannu, A., irtisanomissuojan pituus ei ole missään kohtuudessa. Tässäkin kansalaisemme joutuvat eriarvoiseen kohteluun.

Myyjä, jonka budjetti ei täyty, sanotaan irti heti. Häneltä viedään kaikki työvälineet ja metafoorisesti jätetään 'hylätyn' merkki takapuoleen (tai otsaan).

Toimituksen poiminnat