MirjamiParant pienet purot - isot joet

Valtion tuella rakennetut vuokra-asunnot syyniin!

Kokoomuksen kärkipoliitikko Lasse Männistö on nostanut puheeksi kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat, hyvintoimeentulevat kansalaiset, jotka eivät muuta kirveelläkään aikanaan hyvältä alueelta saamastaan halvasta vuokra-asunnosta. Hyvätuloisina he saattavat ostaa asunnon itselleen toisaalta, jonne muuttavat, mutta eivät ilmoita muutostaan vaan vuokraavat halpaa, kaupungin omistamaa asuntoaan eteenpäin.

Helsingin kaupungin vuokraajayksiköstä todetaan, että heillä ei ole keinoja valvoa 50.000  asunnon vuokralaisten toimia. Ainoastaan, jos naapurustossa huolestutaan asunnon käytön omituisuudesta, tieto saatetaan saada ja vuokrasopimus irtisanotaan. Eräskin asunnon päävuokralainen vuokrasi asuntoaan virolaisille työmiehille ja tienasi mittavia summia.

On hyvä, että valtion tuella rakennettuihin kaupungin asuntoihin saadaan kontrollia.

Samoin edellytän, että VVO:n ja SATO:n saamat valtion tukien osuudet palautetaan valtiolle.

Nyt kyseiset yhtiöt ovat onnistuneet neuvottelemaan itselleen merkittävän voittomarginaalin, veronmaksajien rahoilla tuotettujen asuntojensa neliöhinnoille.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve pääkaupunkiseudulla on huutava. Mitä kohtuuhintaisuus tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että pieni- ja keskituloiset kansalaiset voisivat tulla toimeen vuokranmaksunsa jälkeen.

Nyt, useimmilla pieni- ja keskituloisilla asumiskulu on 60 % nettotulosta.

Miten ihmeessä sosiaalidemokraattien ministeri on nukkunut tuon tietoisuuden ohitse?

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Onko niin, että kikkailu on seurausta suomalaisesta välinpitämättömyys/tiukkapipoisuuspolitiikasta.

Näennäismoralistisuus peittää alleen häikäilemättömän hyväksikäytön.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

-Onko kikkailu seurausta.......-
On seurausta raaasta "pisneksen teosta" ihmisen perustarpeella köyhemmän väen kautta yhteiskunnan varovaroja hyväksikäyttäen. Johon ikävä kyllä aatteensa "unohtanut" vasemmistovetoinen työväenliikekin VVO:neen on sotkenut itsensä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Teuvo, juuri niin. Olisikin nyt tärkeää selvittää, millä keinoin VVO:n rahastus on saatu käyntiin. Yhtiö saa nyt periä 8 %:n tuoton asukkaiden maksamista vuokrista - siksi vuokrat hipovat kattoja. VVO:n tapa toimia on myös välinpitämätön. Asunnot ovat heikkokuntoisia. Vaikka vuokrissa peritään korjauskulut, suurin osa asunnoista on ala-arvoisia. Jos vaikkapa keittiö saneerataan, ikkunat ja ovet saattavat olla seuraavat viisi vuotta järkyttävässä kunnossa.

Kunnallinen vuokra-asuntotuotanto on edelleen kohtuuhintaista ja siksi haluttua. On hyvä, jos vanhaa asujaimistoa tutkitaan, ovatko asunnon joskus saaneet junttautuneet halpaan asuntoonsa vaikka tulot ylittäisivät moninkertaisesti asuntoihin pääsyyn edellytettävät tulorajat.

Hannu Töyri

Aravavuokra-asunoissa asunnoissa ei ole nykyjään tulorajoja ja juuri siitäkin syystä, että niihin halutaan itse maksavia vuokralaisia. Toiseksi jos asuntoja on n. 48 000 ja asukkaita n. 86 000, niin on hyvä kysyä, että montako suurituloista niissä asuu ja miten suurituloisuus nyt sitten määritellään.

VVO:n toiminta on täysin moraalitonta.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Hannu, onko tulorajatkin poistettu, olen ollut siinä käsityksessä, että vain varallisuusrajoja ei olisi. Ristiriitainen tilanne joka tapauksessa.

VVO:n toiminnan sallii maamme kierot, kansalaisten oikeuksia polkevat lait. Koko ajan poliitikot suu vaahdossa puhuvat pääkaupunkiseudun asuntopulasta ja syyttävät tonttimaavajetta.

Nyt uuden hallituksen tulisi kovalla kädellä puuttua ylihinnoiteltuun asuntokantaan. Vapaita asuntoja on pilvin pimein, mutta neliövuokrat täysin sietämättömät.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Tässäpä yksi epätarkka näkemys ja muistelus "rahastuksen" alkuajoista.
Kaikki alkoi 1960-luvun lopulla, jolloin ammattiyhdistysliike ja työväen osuusuuskauppaliike perustivat Valtakunnallisen Vuokratalo-osuuskunnan nimeltä VVO helpottamaan jo silloistakin vuokra-asuntopulaa.
Joka täällä pääkaupunkiseudulla oli huutava. Ja työvoimasta pula. Maalta muuttohan tänne pääkaupunkiseudulle oli laajamittaista. Työn perästä tänne tultiin.
Ensimmäiset 628 vuokra-asuntoa VVO rakennutti Rakennuskunta Hakan toimiessa rakentajana Vantaan Malminiittyyn v.1969. Olin itsekin yx Hakan palveluksessa oleva Niityn rakentajista. Ja perheeni oli ensimmäisiä VVO:n asukkaita. Muutimme sinne 1970. Asunto saatiin sosiaalisin perustein (2 alaikäistä lasta) ja ammattiliittoon kuuluvana sekä hakalaisena.
Malminiittyyn perustettiin VVO:n ja asukkaiden yhteistyönä silloin yhteiskunnallisesti uusi vuokralla-asumiseen liittyvä toimenpide. Asukasdemokratiajärjestelmä. Mikä myöhemmin laillistettiin koskemaan koko maan yleishyödyllisiä vuokranantajia.
Alkusynnyn järjestelmä sai Hakan ruokalaparakkiin VVO:n toimesta koolle kutsutusta asukaskokouksesta. Meitä asukkaita oli varmaan parisataa. Jos ei enemmänkin. VVO:n toivomuksesta asukkaat valitsivat keskuudestaan neljä asukasta työvaliokuntaan, johon kuului Malminiityn Isännöinnin ja VVO:n edustajat. Tulin itsekin valituksi yhdeksi asukkaita edustamaan.
Työvaliokunnan tehtävä oli saattaa alkuun asukasdemokratiaan kuuluvat elimet. Joista oli jo VVO:n edustajilla näkemys. Siltä pohjalta lähdettiin. Toimeenpantiin talotoimikuntien valinnat jokaiseen VVO:n taloon. Joiden kokousten antia sitten työvaliokunta pähkäili. Varsinaista taloudellista valtaahan ei asukkailla ollut. Asumisympäristöön ja yhteisiin toimintoihin voitiin ottaa kantaa.
Näin se pähkinän kuoressa kerrottuna alussa alkoi.
Mitä "rahastuksen" alkuaikoihin tulee, niin VVO:n taholta kerrottiin, että 7%:n omalla alkupääomalla, loput pankin ja yhteiskunnan rahoituksella Malminiityn vuokrataloja alettiin rakentaa.
Muistelen, silloin 70-luvulla jo VVO:n lanseeraamaa vuokrantasausjärjestelmää (jyvitystä) eivät kaikki asukasorganisaatiossa nielleet suosiolla. Kyllähän siitä uusiin taloihin muuttavat hyötyvät.
Mutta eniten hyötyy vuokraisäntä vuokralaisten omien panostusten ja yhteiskunnan tukien kautta.
Näin luulen. Ainakin kun katsoo VVO ensimmäisistä muutamista vuokrataloista kasvamisen kymmenientuhansien vuokra-asuntojen omistajaksi.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Teuvo, kiitos tuosta historiikista. On kuvaavaa, että VVO on nimenomaan perustettu palvelemaan työvoiman liikkuvuuden mahdollistamista pääkaupunkiseudulle.

Olisikin korkea aika saada samankaltainen toimintamalli ja lopettaa VVO:n ja Saton kaltaisten asuntohyötyjien tukeminen.

On aika perustaa uusi, pieni- ja keskituloisia tukeva asumisjärjestely maahamme.

Nyt olis Rinteelle töitä!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tämä on näitä kummallisuuksia joita ei ole meillä pystytty sitten millään hoitamaan kunnialla , vaikka siitäkin on vuosia puhuttu, mutta eihän meillä näytetä pystyvän muitakaan ongelmia ratkaisemaan. Asioita vain pyöritellään ja todetaan liian vaikeiksi ratkaista, milloin poljetaan ihmisten oikeuksia tai "kytätään" tulorajoja, joiden seuraamisessa on kuulemma iso työ?? Eikös meillä ole jo olemassa verotoimisto, jossa tulot selviävät hetkessä.

Hyvä kysymys onkin, miksi meillä sallitaan hyvätuloisten jatkaa loppuelämänsä - jopa leski ihan yksin isossa asunnossa, vaikka yhteiskunnan varoilla oli aikanaan tarkoitus oikeasti tukea pientuloisten asumista. Helsingissä on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista, mutta mitään ei sen hyväksi tehdä.

Japanin malli esimerkiksi on hyvä esimerkki fiksusta toiminnasta. Siinä tulorajojen ylittyessä, ihmisille annetaan mahdollisuus ostaa asunto itselleen markkinahintaan tai on muutettava tuetusta asunnosta pois. Ei liene vaikeaa edes suomalaisille tehdä samoin, jos oikeasti halutaan toimia oikein, eikä vain pitää kaikki enallaan pelkää ratkaisukyvyttömyyttään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eittämättä tulee myös mieleen, että kuinka moni nykyinenkin asukas pystyisi välittömästi ostamaan itselleen oman asunnon, mutta kerää mielummin osakesalkkua niilläkin säästyneillä vuokrarahoilla.

Aikoinaan tästä jo kirjoiteltiin täällä Puheenvuorossakin ja nykysysteemin puolustajia näytti riittävän hyvin silloinkin. Ainakin niillä, jotka itse ja lähipiiri ovat saaneet edullisemman asunnon keskeltä Helsinkiä. Nykyisinhän jo pienestä yksiöstä saa pulittaa keskustassa 800 euroa kuukaudessa.

Jos katsotaan, että vain hyvätuloiset veronmaksajat kelpaavat niihin hyvillä alueilla, niin on paras myydä ne pois ja ostaa samalla rahalla kaksinkertainen määrä asuntoja vähän keskustan laidoilta. Silloin niihin myös valikoituu juuri niitä ihmisiä joille alun perin oli tarkoitus antaa tuettuja asuntoja.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kaija, tärkeitä havaintoja!

Vihreiden Kivekäs Helsingin kaupunginvaltuustosta ilmaisi HS:n kirjoituksessa (22.2.15) pelkonsa, että kaupungin vuokra-asunnot leimautuvat HUONOMMAN VÄEN asunnoiksi, mikäli varakkaiden seulonta aloitettaisiin. Aika julmaa ja rasistista kieltä, sanoisin. Mihin hän vetää 'huonomman väen' -rajan! Kaikki kaupungin vuokra-asunnoissa eivät todellakaan ole luusereita, vaan tunnollisia työssäkäyviä kansalaisia, joiden tulot eivät yllä nykyvuokrien maksuun.

Juuri tuota kyvyttömyyttä tehdä päätöksiä asioista, jotka kohentaisivat pieni- ja keskituloisten asemaa. Aina löytyy selityksiä, miksi on niin ja niin vaikeaa puuttua. Verotulot ovat se väylä, jonka avulla tulonmuodostusta pystytään tarkastelemaan. Ainakin niiden kansalaisten, jotka eivät piilota tulojaan tai siirry veroparatiiseihin asiakkaiksi.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Taasko painetaan villaisella Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat varakkaat?

Eikö asumisen ongelmiin liittyvät keskustelut ja päätöksenteot ylitä rimaa, joka estää vuokra-asumisen riistäjien keinottelun.

Viimeksi ilmi tullut AVAIN -asunnot on valtion tuella rahoitettujen asuntojen hyötyjä!

Ilmeisesti valvonta puuttuu! Asuntoministeri Piia Viitanen (SDP) on ollut täysin kyvytön selvittämään asumisen sudenkuoppia, vaikka tietoa väärinkäytöksistä on hänelle tarjottu riittävästi.

Korkovähennyksen oikeutusta hän puolusti pelkästään lapsiperheiden näkökulmasta. Korkovähennyksen saajissa on ollut ja on myös rahakkaita asuntojen ostajia. 'Oma lehmäkö' tuossa ojassa kellui?

Toimituksen poiminnat