MirjamiParant pienet purot - isot joet

Palkankorotus kuin kärpäsen paska ikkunassa!

Kultarannan kärsimysteltan puhujakorokkeelle asteli tänään määrätietoinen nainen, jonka puhe sytytti, herätti mielikuvia ja rohkaisi ihmisenä. Demoksen toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen puhui ilmaan vapautta, iloa ja mahdollisuuksia.

Häntä edeltäneet puhujat, pääministeri Sipilä ja Outoteqin tj Korhonen, latasivat ilmaan ahdistusta, pelkoa, synkkyyttä ja ennenkaikkea 'kipeyttä'. Kipeyttä, joka tautologisena on merkityksensä kadottanut. Silti, yhä käytetty myrkkynuoli. Toisaalta, puhujat vahvistivat suomalaisia yhteen hiileen puhaltamisesta, jonka viesti on toiminut; Vaikeuksissamme olemme aina vahvoja.

Vaikeudet eivät kuitenkaan valahtaneet yhteiseen kokemuslaariin. Ex-ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Tuomioja, palautti kuulijansa tasolle, jossa hän epäili kestävyysvajeen aitoutta. Kestävyysvaje onkin harhautusta.

Tässä kohdin, taviskansalaisen on parempi lähteä tutkimaan tilastoja. Mitä uskoo, kehen uskoo, missä on totuus!

Anne Brunila, professori ruotsinkielisestä yliopistomaailmasta,  jonka arvomaailma lienee läpioikeistolainen, lähti luonnollisesti arvostelemaan koulutusmäärärahojen leikkauksia. Vakavailmeinen nainen, jolle on tärkeää nykyisen oman toimialansa määrärahat.

Eniten minua kiinnostaa, miten kansakunnan yhteys nykytilanteessa löytyy. Työttömien arvoa ei kukaan ole lähtenyt pohtimaan. Puhutaan vain määristä, ei ihmisistä.

Jopa SAK:n  pj Lauri Lyly näyttää maansa myyneeltä. Nyt, kun TyKe saatiin hämmentävään yhteisymmärrykseen, on selvää, että 16 euron korotus kuukausipalkkoihin alle 3100 euroa tienaaville on kuin kärpäsen paska ikkunassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kun valtaansa käyttävät pääsevät ilmaisemaan mieliään, on selvää, että he hyödyntävät sen kaikilla valtafoorumeilla.

EK:n Häkämies näyttää nousseen merkittävään rooliin kansamme toimeentuloarvioinneissaan. Hänen monotoninen äänensä pääsee kuuluviin aina verovaroin maksamamme YLE -kanavan kautta.

Hän oli ministeri, joka jätti pestinsä, siirryttyään Elinkeinoelämän Keskusliiton merkittävään rooliin. Hän on vienyt mukanaan valtakuntamme merkittäviä tietoja järjestölle, jonka suurimmat intressit ovat yksityisen valtakoalition pärjääminen ja työväestön aseman heikentäminen.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kääntelen mielessäni o,46 %:a tai 16 euron korotusta. Meitä, palkanansaitsijoita on Suomessa 200.000, toisaalta 400.000 on työtä vailla.

Yhtälö on järjenvastainen.

Mitä ihmettä on tapahtunut? Miksi tähän tuhansien järvien kultamaahan on päästetty kauhuskenaario, jossa kansaamme ylläpitää vähemmän kuin on ylläpidettäviä.

Nyt, jos koskaan, on heräämisen aika!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Koulutuksemme taso nousisi nopeimmin, kun laatuvaatimuksia ja ahkerointia - siihen on nimittäin varaa - nostettaisiin korkeakouluissa sekä opetuksessa/ tutkimuksessa, että opiskelussa ja tutkintovaatimuksissa. Jos haluaa testata sitä käytännössä, voi käväistä pyrkimässä ja opiskella /tutkia/ opettaa UIUC:ssa, MIT:ssa, UCLA:ssa tai Harvardissa.

Palkankorotukset - kuvattakoon niitä minkä tahansa eläimen jätöksillä - voivat osoittautua tässä tilanteessa itsensä kuomoaviksi, kun huomioidaan kaikki työntekoon liittyvät kulut. Perun tämän vihjauksen, mikäli työttömyys tästä alkaa vähentyä ja työllisyysaste nousee 73-75%iin.

3.100€-3.500/kk ansaitsevan luulisi jo oppineen elämään palkkansa edellyttämällä tavalla, ja ymmärtäneen, että jos hänellä on työ ja tuo palkka, asiansa ovat hyvin - verrattuna työttömiin etc.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Seppo S., olet hyvin perillä tietomaailman kummallisuuksista ja mahdollisuuksista.

Yli 3000 bruttopalkkaa ansaitsevilta verottaja lohkaisee kuitenkin reilun 30-40 %, jolloin nettotuloksi jäänee vajaa 2000 euroa. Jos vuokra tai asuntovelanlyhennys + yhtiövastike vie nettotulosta 40-50 %:ia, on selvää, että muuhun elämiseen jäävä raha ei välttämättä riitä toimeentuloon.

Oletan, että suurin osa asuntovelallisista elää köyhyydessä. Lainan lyhennyksiin on saatettu ottaa myös pikavippejä, jotka siirtävät ahdinkoa.

Myöskin vuokralla-asuvien ahdinko on selvästi noussut. Työn loppuessa yritys elää samankaltaista elämää kuin normaalitulojen aikana, on käynyt mahdottomaksi.

Toimituksen poiminnat