MirjamiParant pienet purot - isot joet

Miksi juuri nyt puhutaan suomalaisesta köyhyydestä?

Heinäkuussa työväestö pääsääntöisesti lomailee. Ylen puheradion toimittajatkin hämmästelivät, missä kaikki ovat. kun omaa varjoaankin jo joutuu pelästymään.

Myös valtakunnan päättäjät lomailevat. Yritysten suurvisiirit lomailevat. Mökkikulttuuri on voimissaan, kuten merenkäynnin purjehtijat, joiden suuret, mahtipurjeet etsivät vertaistaan.

Jostain syystä, tapaan ihmisiä, joilla ei ole lomaa. He ovat juuri työnsä aloittaneita tai sijaisia. He ylläpitävät toimivaa yhteiskuntaa. He saavat palkkaa ja maksavat ruokansa - jopa asumisensa.

Köyhyys on oikeastaan klisee, jolla ylläpidetään mielikuvaa. Suomessa köyhyyttä ei ole ole, on kenties ennemminkin vähäosaisuutta.

Vähäosaisuutta ei voida verrata köyhyyteen, sillä köyhä ei välttämättä ole vähäosainen.

Suomalainen köyhyys oli realiteetti vielä 1950 -luvulla, jolloin maamme sodan kokeneille lapsiperheille toimitettiin mm. Amerikan tukipaketteja.

Tänä päivänä, olemme osa EU:ta, maamme köyhyyttä ei voida hyväksyä. Silti, köyhyydestä puhutaan nyt enemmän kuin koskaan ennen.

Sana 'köyhä', on aika haudata. Suomessa ei ole köyhiä, on vain heikosti toimeentulevia. 

Jos itse joutuisin köyhäksi, toteasin, että minulle ei  enää makseta mitään. Etsisin ruokani roskiksista. Kuolisin mahdollisesti tauteihin ja niistä pahimpaan, nälkään.

Arvostan köyhyystutkimusta, mutta mietin, miksi köyhyyttä on tutkittava, jos sille ei ole mitään tehtävissä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

On syytä pukua enemmänkin. Maamme elää vuodesta toiseen maailmalla rikasta esittäen miljardien vuosittaisella lainanotolla jonka tänään Kanarialla velalla lomailevat lapsemme huomenna maksavat.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Jarmo, kiitos! Suomalainen vauraus näkyy mm. Helsingin Kaivopuistossa. Kansalaiset, jotka yrittävät selviytyä asumisistaan ja nälästään, asuvat muualla kuin vauraudenrannikolla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Köyhästä tulee ei-köyhä, kun hän saa lisää rahaa tai enemmän valtaväestön käyttämiä palveluja tai menonsa syystä tai toisesta pienenevät suhteessa hänen käytössään oleviin tuloihin. Monesti voi olla kyse siitä, että menot eivät pysy kurissa. Eriarvoisuus on myös yksi tekijä ja avuttomuus, ei ole taitoja selvitä. Huono-osaisimmille ryhmille kohdennetaan erilaisia tulovähenteisiä ja tarveharkintaisia etuuksia ja erityisiä kohdennettuja palveluja, joten täällä pidetään huolta, jos ihmiset osaavat hakea apua.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

On selvä, että kansallinen tomeentulotukijärjestelmä on merkittävä tulonsiirotjärjestelmä, jolla turvataan perustoimeentulo kansalaisille, joilla ei ole minkään valtakunnan taloudellista selviytymismahdollisuutta.

Suomessa on kuitenkin alkanut näyttäytyä enenevässä määrin yhteiskunnan hyväksikäyttäjät, jotka eivät ole ns.köyhiä, mutta selviytyäkseen tarvitsevat kansakunnan rahaa.

Maamme on ajautunut enenevässä määrin hyväksikäyttäjien hyödyntäjiksi. Eli, verovarjojemme hyvän saajiksi.

Olen tehnyt työtä ja maksanut korkeita veroja ikäisekseni pitkään. Itse en ole työstäni hyötynyt (eläkkeeni lisääntyi viimeiseltä vuodelta 6 euroa) eli verottaja siitäkin hyötyy.

Nyt, 1430 eläketulostani verottaja vie 15 % - lopulla joudun maksamaan vuokrani 500 euroa, sähköni ja puhelimeni, jotka vievät noin 80 euroa.

Olen köyhä, mutta en onneton.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oli aika, jolloin naisilla ei ollut edes omaa eläkettä ei kansaneläkettäkään. Isoäitini, äitini äiti, asui ja kuoli kotonamme. Hän oli synnyttänyt kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli jo lapsina. Hän oli vaarini kanssa menettänyt maatilansa siinä iässä, jolloin ei enää työllä uusia kyetty hankkiman. Toisen ihmisen velkojen takaajana kaikki meni. Hän minua kasvatti. Hän toivoi lopun ikäänsä omaa kotia, mutta sitä ei tullut ja miten hän olisi sitä ylläpitänyt, kun ei rahaa ollut? Mitä nyt taskurahoja mansikoita myymällä. Hänen miehensä, vaarini, asui lopun ikäänsä poikansa luona.

Suomi oli vielä 1960-luvulla, kun isoäitini kuoli, turvaverkoton maa. Äitini sai sentään kansaneläkkeen. Me työelämässä olleet saamme eläkettä, jota eläkeyhtiöt pihtaavat, jotta sitä olisi jakaa myös Suvi-Anne Siimekselle komea siivu aikanaan, kun jää eläkkeelle.

Onko rakennettu sittemmin sellaiset turvaverkot, että ne eivät kannusta yrittämään? Ne jotka siihen ryhtyvät, joutuvat melkoisen ikeen alle. Me eläkeläisetkin maksamme veroja kaikesta. Mihin ne verorahat katoavat? Jossakin on vuotoja, eikä niitä osata tukkia. Suomi on luopunut omaisuudestaan, vienyt työpaikkoja ulkomaille. Ruotsi on niitä jo kotiuttanut, mutta täällä sellaisen merkitystä ei vielä ymmärretä.

Tuttu muutti Espanjaan. Siellä nainen pienellä eläkkeellä, jota hän yrittämisestään saa, voi jopa maksaa pianotunneista ja elää toisin kuin täällä voisi. Moni on lähtenyt, köyhiä eläkeläisiä myöden, Espanjan lipun alle, aurinkoon.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #10

Irja, merkittävää puhetta. Ilmauksesi 'eläkeyhtiöt pihtaavat, jotta Suvi-Anne Siimes saisi komean siivun aikanaan, kun jää eläkkeelle'.

Valtava rahat, joita olemme eläkkeitämme varten keränneet, ovat nyt 'itsevaltaisten haukkojen' käsissä.

Tähän on saatava selvyys pikimmiten. Olen tehnyt havaintoja niin Kelasta kuin eläkeyhtiöistä, joissa selvästi pelataan aikaa, että suuret ikäluokat saadaan hautaan.

Toimituksen poiminnat