MirjamiParant pienet purot - isot joet

Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot vs. kohtuuttomat!

  • Matti -kissani nauttii pihasta!
    Matti -kissani nauttii pihasta!
  • Mandi -koirani hoitaa Mattia, jolla ehkä masennus meneillään.
    Mandi -koirani hoitaa Mattia, jolla ehkä masennus meneillään.

Vuokralla-asumisen kummallisuus kiteytyy Suomessa vuokra-asuntojen pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen vähyyteen. Tätä toitottavat vuodesta toiseen media ja yleinen ilmapiiri.

Ensinnäkin, kukaan ei ole määritellyt 'kohtuuhintaisuutta' saati asuntojen 'pienuutta'. Vuokramarkkinat, kuten Oikotie, Vuokraovi etc. ovat täynnä vuokrattavia pieniä asuntoja, jotka pääkaupunkiseudulla eivät välttämättä ole kohtuuhintaisia suhteessa kansalaisten tuloihin. Niitä kuitenkin on, toisin, kuin väitetään.

Vuokramarkkinoilla käydyn tutkimusmatkani mukaan, pieniä, kohtuuhintaisia vapaita asuntoja on paljon. Kohtuuhintaisuus onkin tässä isoin kysymys.

Mikä on kohtuuhinta?

Ylimalkainen kieli pelastanee myös poliitikot konkretiasta. On helppo heitellä sinne tänne viestintää, että puollamme kohtuuhintaisia asuntoja - totuus - kohtuus ei kerro mitään.

Vuokra ei saisi olla enemmän kuin 40 % nettotuloista. 

Miten tähän on tultu?

Valtio subventoi asumiskuluja kansalaislle, jotka eivät itse kykene asumisensa maksajiksi.

Edellisessä puheenvuorossani kerroin, miten minut nostettiin suurennuslasin nokkaan, kun uskallan käydä eläkkeeni ohella työssä, maksaa veroja enemmän kuin asumistukeni on ja joutua siitä tilivelvolliseksi.

Entisenä yrittäjänä, kaiken 90 -luvun laman seurauksena menettäneenä, olen kuitenkin yrittänyt pitää pääni pinnalla. Tehdä työtä ja tuottaa yhteiskunnalle sen tarvitsemaa.

Vuokra-asuntomarkkinoilla hyötyjiä ovat olleet pitkään mm. VVO, SATO, Asumisoikeussäätiö ja monet muut alan yrittäjät. yrittäjät ovat käyttäneet korkeimman hyödyn valtion asumistukijärjestelmän mahdollistamisista.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Nyt, kun suuri osa pääkaupunkiseudulle opiskelijoiksi tulleita, on kenties jo löytänyt paikkansa, ihmettelen, kuinka paljon 'haukat' eli hyötyjät ovat olleet liikkeellä.

Todennäköisesti - paljon!

Itse voisin hyvin ottaa perheeni jäseneksi opiskelijan, mutta kaupungin byroktratia estää sen.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kyse vuokra-asuntomarkkinoilla on isoista rahoista! On mahdollista, että itsekin joudun uhanalaiseksi, kun uskallan edes asiasta ääneen puhua.

En pelkää.

Juhani Nurminen

Olet väärässä Mirjami Parant!

Kohtuuhintaisuudesta on ainakin yksi oikeuden päätös:
http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/asumis...
-ja varmasti useampiakin löytyy :-)

Itse asiassa selvitin kaikkien Suomen kuntien hyväksyttäviä kohtuullisia asumiskuluja toimeentulotuen kannalta vuodenvaihteen 2012/2013 tietämissä.

Nuo tiedot ovat jokaisen kunnan sosiaalitoimesta saatavilla ja ne käyvät ilmi julkisista asiakirjoista.

Kyselytutkimukseni tuloksia: http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/Kuntie...

Valtaosa kunnissa rikkoi lakia ja jätti vastaamatta. Asia on laillisuusvalvojan tutkittavana ns. aika hoitaa periaatteella, eli koska moni kunta on toiminut ilmeisen lainvastaisesti, ja koska joukossa on myös isoja ja vaikutusvaltaisia kuntia (kunnat joiden nimeä ei löydy listastani) niin vastausta asiassa viivytetään vuosiakausia, vaikka sen olisi laillisuusvalvoja halutessaan voinut antaa hyvinkin parissa vuodessa, jopa vuodessa, mutta siis ei nyt :-/

Neljättä vuotta jo odotan päätöstä - vaan mitään ei kuulu - en ihmettele.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Juhani, N. Mahtavaa, että jaksat tehdä työtä selvittääksesi.Pian nähdään, toteutuuko laki ja oikeus!

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kaava: Mitä kauempana vuokra on yhtiövastikkeen ja rahoitusvastikkeen summasta, sitä suurempaa kohtuuttomuus on.

Toki suuremmilla toimijoilla on intressiä jopa paisuttaa vastikkeita ja ohjata rahavirtaa tarpeiden mukaan suurimman verohyödyn saavuttamiseksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Yhtiövastikkeella ei vuokran kanssa ole mitään tekemistä. Kantakaupungin parhailla paikoilla vastike voi olla nolla euroa, yhtiön omistamien kivijalkamyymälöiden ansiosta, kun taas laitakaupungin korjauskierteessä oleva elementtitalo saattaa olla hyvin kallis. Asunnoissa, kuten muussakin vuokraustoiminnassa, oikea hinta on suhteessa vuokrattavan omaisuuden arvoon.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Unohtui se kuplan osuus kaavasta... nollakorot ja kaikki ;)

Juhani Nurminen

"Itse voisin hyvin ottaa perheeni jäseneksi opiskelijan, mutta kaupungin byroktratia estää sen."

Miten byrokratia tuon estää? En usko sinua - en usko!

Laitoin muuten kirjoituksesi tiedoksi eteenpäin... :-D

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kiitos Juhani, N.

Espoon Asunnot Oy on tarkka siitä, miten asuntoja edelleen vuokrataan tai alivuokrataan.

Toisin kuin Helsingin kaupunki, jonka asuntojen villivuokraus näyttää voivan hyvin.

Toki voisin ottaa opiskelijan alivuokralaiseksi, mutta se vaatii melkoiset selvitykset ja paperisodat. Siihen en jaksa lähteä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Asunnot katsotaan keinottelun välineeksi, eivät suinkaan asumiseen tarkoitetuiksi rakennuksiksi. Siihen asenteeseen kiteytyy koko Suomen ongelma. Se pätee lähes kaikkeen, vaikkapa elintarvikkeisiin tai mediaan. Jopa Suomen osakeyhtiölaki vahvistaa sen, että yhtiöiden on toimittava voiton (=rahan) takomiseksi, eikä suinkaan tuotantoa tai palveluita varten. Se asetelma on kertakaikkisen sairas.

Raha itsessään ei ole yhtään mitään, mutta se nähdään todellisempana kuin todelliset aikaansaannokset tai olemassaoleva omaisuus. Tällaista ilmiötä on aina kutsuttu uskonnoksi: uskotaan siihen, mitä todistettavasti ei ole olemassa.

Elämme parastaikaa taloususkonnon pimeää keskiaikaa, jota kummastellaan ja hämmästellään tulevaisuudessa aivan kuten keskiaikaisia uskomuksia ja magiaa nykyään – ellei sitten rahauskonto ole vienyt maapalloa mennessään taivaan tuuliin, mikä sekin on hyvin mahdollista.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

M. Andersson, kiitos palautteestasi.

Olen jo vuosikymmeniä tiedostanut, miten asumisen rahastus on keinottelua, keinottelua, jossa kansalaiset ovat pelinappuloita.

Taloususkonto lienee merkittävin yhteiskunnallinen tietoisuuden tarjontamalli, jolla ihmisiä mainipuloidaan. Pankit ja muut luottolaitokset ovat jo nielaisseet kansalaisoikeutemme.

Olettaisin, että vastareaktiona tähän voimme lopettaa velkojemme maksamisen ja elää loppuelämämme ns. luottotiedottomina.

Tästähän yhteiskunta ei hyödy.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

T. Niippala, hyviä pohdintoja! Nuo ehdottamasi reaktiot tuskin muuttavat mitään. Suomessa on joku Vuokralaisten Keskusliitto, joka näyttää olevan enemmän tai vähemmän turhanpäiväinen.

Itse olen pohtinut sitä, että esim. ARA, jonka tulisi huolehtia asuntorakentamisen valtion osuuksien valvonnasta, on ilmeisimminin jo unohtanut tehtävänsä.

Kun aikanaan selvittelin sitä, miksi valtion tuella rakennettujen asuntojen omistajat (esim, Espoon Asunnot Oy) perivät kaikilta vuokralaisilta korjausrahaa vuokrissa kuukausittain 10 % vuokrasta, sain vastauksena, että moraalisestihan se on väärin, mutta näin on vuokranantajien taholta päätetty.

Kun itse olen maksanut lähes kuuden vuoden ajalta n. 5000 euroa pelkästään korjausrahaa, koen, että kerättävä raha ei mene puhtaasti korjauksiin. Toisaalta mietin, miksi minun on maksettava vuokrassa korjausraha, jota itse en aiheuta.

Toimituksen poiminnat